Minulla on mielessä aloitella Kotilieden Silmut-huivia. Eihän minulla ohjeen lankaa ole, enkä osta. Sitten vaan pähkäilemään että MITÄ tuohon sopivaa minulla sitten olisi tarpeeksi..  sen ei tarvitsisi vastata ohjeen tiheyksiä, enemmän omaa mielikuvaani huivista.

Mutta kun ne turkasen langat on ihan sekaisin..  laatikko siellä, toinen täällä, muutama pussi, jokunen nyytti arkussa, pari vaatehyllyssä...  Rupesin järjestämään niitä, edes jonkinlaiseen systeemiin. Seiskaveikat, Jussit ja vastaavan sukkalangat omaan laatikkoon, woolit ja muut ohuemmat villalangat omaan jne..

Minulla on  ihan liikaa lankaa. Siihen nähden miten vähän saan aikaan.En uskalla laskea määrää.. monella on varmasti enemmän, mutta ne monet myös neulovat.. En ole neuloja, olen langankeräilijä. Mahtaako vuosikertaviinien keräilijä ikinä JUODA hankintojaan?  Minua voisi verrata sellaiseen..

No, toisaalta. Nuo lapset tuosta kasvavat..  kohta kaksi vanhinta ovat teinejä, ja kaikki rahani menevät  farkkuihin jollaisia ei MINUN  nuoruudessani olisi päälle pistetty. Silloin on sitten hyvä kutoa vuosikertalankaa kun odottelen aamuyöllä teinejä kotiin saapuvaksi. Ja vielä ensimmäiselle lapsenlapselle voin kutoa sukat langasta, jonka "mummu osti kun äitisi oli tokaluokkalainen.."

Silmuhuiville löytyi pari ehdokasta, vähän vielä mietin, hiplailen ja kokeilen mikä se valinta on.

Ainiin-- lähdinpä mukaan  tähän