Sinänsä itse mekon värkkääminen oli helpompaa kuin luulin, mutta oli pieniä välineistöongelmia..  eli siis ompelukoneeni. Se on ollut aikalailla käyttämättä vuosia, mitä nyt joskus on joku lahje lyhennetty tai polvi paikattu.

Nyt työ sitten sujuikin ylälangan katkeillessa jatkuvasti.. kuulkaa meinaa itku päästä ärräpäiden välistä kun suoran sauman ompelussa menee kauemman aikaa uudelleenlangoittamiseen kuin ompeluun..

Kun olin kiristellyt ja löysäillyt ruuveja, vaihtanut neulaa ja lankaa niin en enää muuta keksinyt kuin öljytä masiinan. Ja sehän auttoi..  paha vaan ettei huushollista löytynyt minkäänsortin ompelukone- tms öljyä, mutta ruokaöljyllähän siitä selvitään. Rypsiöljy vaan ei tehonnut kovin kauaa..  ja taas kone  auki ja uutta öljyä. Tuolla konstin sain kuitenkin isot saumat ommeltua, ja nyt ollaan tässä vaiheessa:1589240.jpg

Kuvassa ei näy pikkuiset rumahiset joita sinne jäi..  ja selkä on ruma, laitoin tarrapaloilla kiinni. Vetoketju tai edes yhtenäinen pitkä tarra olisi antanut nätimmän tuloksen..  mutta kuulkaas, en jaksa purkaa. Tytöllä on hiukset auki esityksessä, selkä peittyy ;-). Tyttö itse on kyllä tyytyväinen.

Viimeistelyä vielä on tiedossa. Ja hiuspanta pitää päällystää punaisella..

 

Mutta on se hyvä että ihmisellä on aina sukankudin kesken , se rauhoittaa hermoja tiukimmassa paikassa.